torstai 20. lokakuuta 2016

Hih, me mennään HIHSiin ja muita iloisia juttuja

Veikon kisakausi on jäähdyttelyvaiheessa. Kipaan on kirjattu vielä yksi kolmostason tanssikilpailu Ypäjällä. Kauden päättäjäisissä Maija taivuttaa Mustan Oriin lempeään valssiin.

Koulukisailun jälkeen kelpaa orhin keskittyä talviturkin kasvattamiseen ja Lilja-tyttären muhkenevan vyötärönseudun tarkkailuun. Onkin mukavaa odotteilla, kun kotitalliin saadaan viimein, kahden välivuoden jälkeen, ihan uusia pikkukavioita. Veikosta tulee jälleen kerran isoisä ja tulokkaasta vähintäänkin kenttä- tai ihan mikä vaan mestari. On meinaan suvussa sen verran kovia kenttähevosia: isukkina varsalle on Veikon lempparikisakumppani Pimun Vilske!

Kulisseissa on viime päiviniä myös kiherrelty ja treenattu kajaalinvetoja. Tulevana viikonloppuna kaivetaan ketjut ja vyöt naftaliinista ja ponkaistaan Helsinkiin jäähallille näyttämään, että taittuu suomenhevoseltakin rock 'n' roll. Luvassa on kahden mustan suomenoriin taisto, jossa Veikkoa vastaan asettuu komea vihitottilainen Pörnä-Poika. Saas nähdä, kuinka meidän käy.

Kerttukin on rock. Kukkaistytön rooli ei sille tunnu sopivan.







tiistai 5. tammikuuta 2016

Katsaus vanhaan vuoteen 2015

Vuoden vaihtuessa on Mustan Oriin tapana pysähtyä ja katsoa taakseen, vaikka ylenmääräisen takapeilin tuijottelun ei aina hyvää sanota tekevänkään. Tässä vuodenvaihdetarkastelussa on näkymä kuitenkin vallan kaunis.

Hevosväen elo on ollut kertakaikkiaan mukavaa. Kukaan ei viime vuonna kuollut, kukaan ei sairastellut, kukaan ei ollut edes tuhma.

Kisavuosi 2015

Veikko ja Lotta kisasivat v. 2015 varsin säästeliäästi. Lähinnä säästeltiin Omistajan rahoja, sillä hevonen oli kyllä kovakuntoinen ja terve koko kauden.

Päällimmäiseksi mieleen jäi kesäkuinen retki Pohjanmaalle. Veikko ja Lotta starttasivat vain yhden kenttäkisan, ja se olikin suoraan mestaruustasoinen. Ratsukko lähti puolustamaan kahta kultamitaliaan, ja kolmas sellainen kaulassa tultiin Uusikaarlepyystä kotiin.

Hevonen oli huippuhyvä jokaisessa osakilpailussa. Se meni kärkeen heti kouluosuudella (67,9 %), kopautti esteillä (105 cm) yhden puomin, mutta piti sijansa ja oli maastokokeessa oma itsensä eli rohkea ja reipas. Hattutemppu on jo kova juttu, ja Omistajakin nostaa siksi hattua taitavalle Lotta-ratsastajalle sekä urhealle Veikko-ratsulle, jotka vain yhden maastoestetreenin jälkeen lähtivät kisaan ja ylsivät voittoon!

Juhlava palkitseminen Uusikaarlepyyssä 28.6.2015
Kuva: Josefin Back

Kisattiin sitä vähän rataesteilläkin. Makoisin rusetti saatiin Finnderbystä kesäkuun alussa.

Ratsukko tähtäsi pitkälti estemestaruuksiin ja haki niihin rutiinia avoimilta 110-radoilta. Mestaruus miteltiin syyskuussa Ypäjällä, ja kovatasoisen kisan viides sija oli varsin mukava saavutus sekin.

Naistenmiesvuosi 2015

Veikon suosio hameväen keskuudessa jatkui. Orhi oli kauden viidenneksi käytetyin ratsuisäukko 14 tammallaan. Oriasemalle ajeltiin ahkerasti, ja valtaosa ihanista vaimoista saatiinkin siunattuun tilaan. Tällä kertaa valitettavasti ihan kaikki eivät tiinehtyneet, vaikka v. 2011 ja 2014 saatiin vallan 100 prosentin hedelmällisyyslukuja. Onnea tiineille odotukseen!


Isävuosi 2015

14 pikkuveikkoa ja -veikotarta näki päivänvalon v. 2015. Tulokkaista oriita oli 6 ja tammoja 8. Hienoja ja fiksuja hevosenalkuja kaikki tyynni! Veikolla on kaiken kaikkiaan nyt 66 jälkeläistä.

Jälkeläisten vuosi 2015

Vanhimmat veikonpoikaset saavuttivat v. 2015 jo neljän vuoden iän. Kaksi komeaa poikaa, Tihin Onni  (ei. Timpuri) ja Kaitaisten Viljami (ei. Ville-Vikkelä), raivasivat tiensä Ypäjän syyskuiseen laatuarvostelufinaaliin. Kaitaisten Viljami jopa voitti oman karsintaryhmänsä Ypäjällä, mutta ei loukkaantumisen vuoksi valitettavasti päässyt osallistumaan finaaliin. 

Männävuosien näyttelykomeetta Tihin Onni sen sijaan osoitti olevansa myös hyvä käyttöhevonen ja esiintyi reippaana finaalissa. Se oli porukan 5:nneksi paras hyppyhevonen. Onni ilahdutti myös Ypäjän orikavalkadissa, missä se tyylikkäänä esiintyi isänsä rinnalla.

Jo on samaa näköä, eikö?

Myös nuorempi jälkeläiskaarti näyttäytyi ilahduttavasti näyttelyissä. II+ palkinnolla tahoillaan palkittiin komea kotitallin kasvatti Maarian Touko (ei. El Vihuri) ja kaunis musta tamma Valssin Pyörre (ei. Vihi-Totti). Jälkimmäinen sai ansioistaan myös Nylands Läns Hästavelsförbund ry:n kunniapalkinnon.


Kerttukin käväisi näyttelyssä. Se ihastutti tuomaristoa lennokkaalla ravillaan!


Vuosi oli monella tavalla hyvä, ja toivottavasti on tulevakin. Katse on jo tiukasti keväässä. Veikko jatkaa siemennyspuuhiaan Ordenojan oriasemalla ja tulee näkymään myös kilpakentillä. Kotitallissakin päästään taas astutuspuuhiin, sillä ihastuttava Maarian Lilja (ei. Apeli) on jo naimaiässä. Ihania juttuja on jälleen lupa odottaa!

Paron Vilja on mestarin tytär. Se esiintyi äärimmäisen fiksusti Ypäjän orikavalkadissa syyskuussa.