Kuin pisteeksi pimeälle marraskuulle puhalsi itätuuli kuun viimeisenä yönä valkeaa haituvaa pitkin tallipihaa. Metsätarhassa ryski pahaenteisesti, kun myrskytuuli koetteli puiden terveyttä.
Sysimusta aamu sai pienestä lumihunnusta jo lupauksen valosta. Hevoset sen sijaan saivat suomenhevoskarvoistaan huolimatta loimet niskaansa. Eipä niitä, talvisodan sankareita, myräkkä hetkauttanut. Arabivahvistuskin suhtautui urheasti sääilmiöön.
Mustan ja mataavan marraskuun hiljaiselon katkaisuksi päätti musta ori alkaa pitää ikiomaa blogia. Luvassa on tarinaa suomenehevosoriin arjesta ja suunnitelmista.
Tervetuloa, lukijat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti