Turku on kärvistellyt kaiken ruskistaneessa, välimerellisessä ilmanalassa jo monta viikkoa. Ei ole ruoho viheriöinyt edes aidan toisella puolella, vaan korsi on janoa rutisten käpertynyt kippuralle. Viimeksi on näin kuivaa ollut v. 2006, virkkovat viisaammat. Veikko sen muistaakin: poikain kanssa laitumella sai se silloin yksivuotiskesänsä viettää.
Tänään kumarsivat ihmiset naapurikunnasta lähestynyttä tummanpuhuvaa pilvipeittoa kuin pikkulapset jäätelöautoa. Viimein se tulisi, ihanaa, kohta saadaan kunnon vesisade! Vaan kuinka hajaantui pilvimokoma juuri ennen Mustan Oriin tallipihaa: puolet lähti vasempaan ja toinen karkasi oikeaan. Aurinko repäisi itsensä esiin tummuuden takaa, kuin ivaillen kuumotti pölyävää kenttää ja nyykähtänyttä nokkospuskaa. Ei, niin epäreilua!
Musta Ori on kiittänyt tarhansa katoksen rakentajaa. Peltikaton suojassa kelpaa piilotella päivää pahimman porotuksen ajan. Naapuritarhan valkea arabiruuna on ilkkunut suomenorhin hikistelyä. Tarinat esi-isäin monipäiväisistä aavikkolaukkakilpailuista ovat olleet lennokkaita.
Huomenna on tarkoitus uhmata hellepäivää kenttäkilpailuissa. Vesiesteeseen voi toki heittäytyä, jos liian tukalaksi äityy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti